Kannanotot

Täältä löydät opiskelijakentällä tehdyt kannanotot

LAUREAMKO

KANNANOTTO: Arcada Studerandekår – ASK, Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijakunta LAUREAMKO ja Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA vaativat opiskeluterveydenhuollon parantamista pääkaupunkiseudulla

Arcada Studerandekår – ASK, Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijakunta LAUREAMKO ja Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA näkevät pääkaupunkiseudun opiskeluterveydenhuollon puutteelliseksi. Opiskelijakuntien mielestä opiskeluterveydenhuolto pitää järjestää Sosiaali- ja terveysministeriössä linjatun suosituksen (Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä ehkäisevä suun terveydenhuolto, 2009) mukaisesti, sekä kattaa terveydenhuoltolaissa § 17 opiskeluterveydenhuolto, määrätyt alueet.

Tällä hetkellä opiskeluterveydenhuolto ei ole opiskelijalle luotettava ja tarkoituksenmukainen väylä hoitaa terveyttään. Opiskelijat kokevat vastaanotolle pääsyn terveydenhoitajien ja lääkäreiden määrän takia vaikeaksi. Sosiaali- ja terveysministeriön suositukset terveydenhuollon työntekijöiden määrästä eivät tällä hetkellä toteudu pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulujen opiskeluterveydenhuollossa. Terveydenhoitajia ei ole riittävästi, ja mahdollisuus päästä lääkärin vastaanotolle on hyvin rajattu. Lisäksi kansainvälisten opiskelijoiden kohdalla opiskeluterveydenhuollossa asiointia vaikeuttaa kielitaitoisen henkilökunnan puute. 

Opiskeluterveydenhuollon palveluita ei pidä karsia pienen käyttöasteen takia, sillä se vähentää opiskelijoiden luottamusta opiskeluterveydenhuoltoon. Lisäksi niin sanotun Sora-lain voimaantulo kuormittaa opiskeluterveydenhuoltoa entisestään, ja ilman lisäresursseja se vie terveydenhuoltohenkilökunnan työaikaa.

Opiskelijakunnat ovat huolissaan myös YTHS-pilotin vaikutuksista opiskeluterveydenhuoltoa välillisesti huonontavalla tavalla. Kokeilun aloittaminen on hyvä asia, mutta niillä paikkakunnilla, joita kokeilu ei koske, opiskeluterveydenhuoltoa tulee kehittää muilla tavoin. Nykyisen opiskeluterveydenhuollon parantaminen auttaa tulevaisuudessa, jolloin YTHS-malliin siirtyminen on mahdollisimman helppoa. Opiskeluterveydenhuollon tulee keskittyä myös ennaltaehkäisevään työhön samoin kuin YTHS:ssä. 

Opiskeluterveydenhuoltoa pitää opiskelijakuntien mielestä kehittää palkkaamalla lisää terveydenhoitajia, lääkäreitä ja psykologeja. Opiskelijakuntien mielestä terveydenhuollon henkilöiden tulee voida työskennellä kokopäiväisesti opiskeluterveydenhuollossa, ja heillä pitää olla sijaiset poissaolojen varalle.  Myös hammashuolto tulee ottaa osaksi opiskeluterveydenhuoltoa.

Opiskelijoilta vaaditaan entistä nopeampaa etenemistä opinnoissaan. Eteneminen opinnoissa on vaikeaa, jos opiskelijoiden perusterveydenhoito on puutteellista.

Elin Blomqvist puheenjohtaja, ASK      

        Satu Sileekangas puheenjohtaja, LAUREAMKO                  

        Heli Saikko puheenjohtaja, METKA 

Lisätiedot:

R Räihä, sosiaalipoliittinen sihteeri, METKA, +358 50 564 5600, r.raiha@metkaweb.fi

Anette Karlsson, hallituksen varapuheenjohtaja, +358 44 287 7157, kopo@laureamko.fi 

Marika Kamotskin, styrelsemedlem socialpolitik, ASK, +358 45 327 4229, sopo@asken.fi

KANNANOTTO: Laurea-ammattikorkeakoulussa siirryttävä sähköisten materiaalien käyttöön

KANNANOTTO: Laurea-ammattikorkeakoulun menettely opiskelijan opintojaksolle hyväksymisestä ja Laurea faktan kirjauksesta on muutettava

Opiskelijakunta LAUREAMKO vaatii, että Laurea-ammattikorkeakoulussa käytäntö opintojaksolle hyväksymisjärjestyskirjauksesta muutetaan tai opintojaksojen opiskelijoiden hyväksymismäärää lisätään.

Laurea Faktassa sivuilla 63–64 lukee kriteerit, joiden perusteella opiskelija tulee valita opintojaksolle. LAUREAMKOn mielestä seuraava kohta tulisi poistaa tai muuttaa: Kyseessä on pakollinen opintojakso, joka kuuluu opiskelijan etenemisaikatauluun ja on opiskelijalle ensisijaisesti tarkoitettu (esim. ops:n 2. vuoden opinnot 2. vuoden opiskelijoille). Tämä kohta vaikeuttaa sellaisen opiskelijan opintojaksolle pääsyä, joka on jostain syystä joutunut jättämään jakson suorittamatta silloin kun se hänen ryhmälleen on ollut ensisijainen. Syynä opintojakson myöhäisempään suorittamiseen voi olla esimerkiksi opiskelijavaihdossa oleminen tai äitiysloma. Tämän Faktan kirjauksen takia opiskelija ei mahdollisesti pääse opintojaksolle ja sen myötä valmistuminen saattaa myöhästyä. Tämä ei LAUREAMKOn mielestä ole opiskelijan eikä ammattikorkeakoulun edun mukaista.

Mikäli Faktan kirjausta ei muuteta, on LAUREAMKOn mielestä lisättävä opintojakson aloituspaikkoja ainakin kahdella paikalla, jonka avulla varmistetaan, että niin ensisijaiset opiskelijat kuin mahdolliset myöhemmin opintojakson suorittavat pääsevät opintojaksolle. Tämä vaatimus koskee vain opiskelijoille pakollisia opintojaksoja. Jos opintojakson opiskelupaikkoja ei ole riittävästi kaikille halukkaille opiskelijoille, ammattikorkeakoulun tulee huolehtia siitä, että opiskelijalle on tarjolla vaihtoehtoisia keinoja suorittaa opintojakso ilman, että se viivästyttää opiskelijan valmistumista. Näin turvataan kaikkien opiskelijoiden ajallaan valmistuminen ja turhien viivästymisten tapahtuminen, jotka johtuvat siitä, että opiskelijaa ei ole hyväksytty opintojaksolle, joka on hänelle valmistumisen kannalta pakollinen.
 

SAMOK

SAMOK on ammattikorkeakouluopiskelijoiden itsenäisesti hallitsema valtakunnallinen, sitoutumaton ja riippumaton edunvalvonta- ja palvelujärjestö.

Opiskelijajärjestöt: Opintotuen takaisinperintä ei saa aiheuttaa perusteetonta ulosottomerkintää

Valtakunnalliset opiskelijajärjestöt Ammattiin Opiskelevat – SAKKI, Suomen Lukiolaisten Liitto, Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto – SAMOK ja Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ovat järkyttyneitä Kelan päätöksesta ulosmitata opiskelijoiden veronpalautukset osana opintotuen takaisinperintää. Ulosottovirasto on lähettänyt perintäpostia takaisinperinnän piirissä oleville opiskelijoille, vaikka he olisivat hoitaneet opintotukien takaisinmaksun Kelan kanssa sovitussa aikataulussa. Ulosottoviraston perintä jättää jälkeensä julkisen ulosottomerkinnän.

“Kelalle asetetut tehokkuusvaatimukset menevät liian pitkälle! Merkintä ulosottorekisteriin on räikeä oikeusmurha etenkin niitä opiskelijoita kohtaan, jotka ovat noudattaneet Kelan kanssa sovittua maksuaikataulua”, opiskelijajärjestöjen edustajat jyrähtävät.

Ulosottomerkintä vaikeuttaa merkittävästi opiskelijan elämää, sillä se voi esimerkiksi hankaloittaa asunnon vuokraamista. Opiskelijoiden vuokra-asuntotilanne on muutoinkin erittäin tiukka. Merkinnän aiheuttamat vaikeudet uhkaavat viivästyttää opintotukien palautuksen kanssa kamppailevien opiskelijoiden opintoja entisestään, pahimmillaan keskeyttävät ne kokonaan.

Järjestöt moittivat Kelaa myös surkeasta tiedotuksesta: Ulosmittauksen mahdollisuudesta on opiskelijoille mainittu ainoastaan yhdellä vaikeaselkoisella virkkeellä opiskelijoille postitetun takaisinmaksusuunnitelman lopussa.

Opiskelijajärjestöt pitävätkin käsittämättömänä, että tehokkuuden nimissä Kela haluaa lyödä heikosti toimeentulevia opiskelijoita useaan otteeseen: “Pahimmillaan opiskelijaa odottaa nyt takaisinperinnässä satojen tai tuhansien eurojen lasku lisättynä 15 % rangaistuskorolla ja ulosottoviraston maksuilla. Kaiken kukkuraksi opiskelijan asuminen ja työmahdollisuudet riskeerataan täysin turhalla ulosottomerkinnällä. Kelalla on kyllä parempiakin keinoja hoitaa asia, jos vain tahtoa löytyy!””

Tietoa opintotuen takaisinperinnästä:
Opintotukien takaisinperintä tulee kysymykseen, jos opiskelija on ansainnut liikaa nostettuihin opintotukiin nähden tai mikäli hänen opintonsa eivät ole edenneet tarpeeksi nopeasti. Tulorajojen ylittymisen vuoksi palautettaviin tukiin tulee lisäksi 15 % rangaistuksenomainen korko ellei opiskelija ole laskenut työtulojaan edelliseltä vuodelta oikein. Takaisinperinnässä palautettuja opintotukikuukausia ei voi myöskään käyttää enää jatkossa.

Lisätietoja:

puheenjohtaja Helmi Selamo (SAMOK), p. 050 389 1000, helmi.selamo@samok.fi

puheenjohtaja Susanna Haapalainen (SAKKI) p. 050 337 5650, susanna.haapalainen@sakkinet.fi

puheenjohtaja Valtteri Aine (SLL), p. 045 129 6812, valtteri.aine@lukio.fi

varapuheenjohtaja Jarno Lappalainen (SYL), p. 044 906 5005, jarno.lappalainen@syl.fi

SAMOK: Ammattikorkeakoulujärjestelmän uudistaminen vaatii kipeitäkin päätöksiä

Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto – SAMOK ry on tyytyväinen opetus- ja kulttuuriministeriön ammattikorkeakouluille antamassaan palautteessa esittämiin aloituspaikkojen vähennyksiin. SAMOKin mielestä on kuitenkin tärkeää, että leikkauksia tehtäessä otetaan nykyistä paremmin huomioon ammattikorkeakoulujen alueellinen vaikutus, yksiköiden vetovoima, opintojen läpäisy ja opiskelijoiden työllistyminen. SAMOKin mielestä korkeakoulujen aloituspaikkoja pitäisi myös tarkastella kokonaisuutena, minkä takia leikkauksia olisi kohdistettava myös yliopistokoulutukseen.

Vajaa puolet ammattikorkeakouluilta vaadittavista säästöistä syntyy jo pelkästään aloituspaikkoja vähentämällä. SAMOK katsoo, että loput säästöt voidaan saada muun muassa kehittämällä rahoitusmallia ja hallintoa sekä nostamalla koulutuksen läpäisyä. Yhtenä ratkaisuna on myös opiskeluympäristön kehittäminen ja tulevaisuuden vaatimuksia vastaavien korkeakoulukampusten rakentaminen. 

Hallitusohjelmassa on asetettu kunnianhimoinen tavoite: Suomi on maailman osaavin kansa vuonna 2020. Tätä tavoitetta on mahdoton saavuttaa ilman, että tarkastellaan koko korkeakoulusektoria kriittisesti ja pohditaan, millaista korkeakoulutuksen tulee olla vuonna 2020. Nykyisessä ammattikorkeakoulujärjestelmässä on vieläkin jäänteitä opistoasteesta, jonka pohjalle nykyiset ammattikorkeakoulut syntyivät, minkä takia ne eivät pysty vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Muutoksia rakenteisiin on tehtävä, vaikka se vaatiikin kipeitä päätöksiä. 

Lisätietoja: Timo Pieti, hallituksen jäsen, 050 389 1004, timo.pieti@samok.fi 

Veli-Matti Taskila, asiantuntija, 050 389 1013, veli-matti.taskila@samok.fi 

Taustaa:

Opetus- ja kulttuuriministeriö on esittänyt ammattikorkeakouluille antamassaan palautteessa, että niiden aloituspaikoista leikataan 8,7 prosenttia. Käytännössä tämä tarkoittaa 2160 paikan vähennystä. Aloituspaikkojen karsimisesta syntyy noin 51 miljoonan euron säästöt vuosien 2013−2015 aikana. Ammattikorkeakoulusektorilta aiotaan kuitenkin leikata kaikkiaan 120 miljoonaa euroa tällä hallituskaudella. 

Ammattikorkeakoulujärjestelmän uudistamisen myötä ammattikorkeakoulut kirjataan lakiin ja niille annetaan koulutusvastuut yliopistojen tapaan. Ammattikorkeakoulutuksen läpäisy on tällä hetkellä 60 prosenttia.

SAMOK: Indeksikorotus on pieni meno valtiolle, mutta välttämätön opiskelijan toimeentulolle

Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto – SAMOK ry ihmettelee  työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Erkki Virtasen ehdotusta, jonka mukaan opintotuen sitomisesta indeksiin 1.9.2014 pitäisi luopua, koska siihen ei hänen mukaansa ole varaa. SAMOKin puheenjohtaja Helmi Selamo katsoo, että Virtasen Huomenta Suomen Torstaikabinetissa lausuma ehdotus kaataisi vain lisää säästöpaineita nuorten ja opiskelijoiden niskaan.

“En ymmärrä Virtasen kommenttia siitä, että olisi helpointa luopua sellaisesta, jota ei ole vielä olemassakaan. Juuri nyt on tärkeää pitää kiinni hallitusohjelmasta, jonka keskeisiä tavoitteita ovat köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen ehkäiseminen sekä toisaalta julkisen talouden vakauttaminen. Nämä tavoitteet eivät saa sulkea toisiaan pois”, Selamo toteaa.

“Opintotuki on edelleen ainoa vähimmäisetuus, jonka taso ei seuraa elinkustannusten nousua. On epäoikeudenmukaista kohdistaa säästöjä väestöryhmään, jolla on jo valmiiksi huono maksuvalmius”, Selamo jatkaa.

Yhteiskunnan säästökohteita on syytä pohtia laajemmin, koska koulutukseen on jo kaiken kaikkiaan suunnattu suuria säästöjä.

“Valtion taloudelle opintotuen indeksiin sitominen on pieni meno, mutta opiskelijan arjen kannalta välttämätön.” Selamo muistuttaa.

Lisätetoja: puheenjohtaja Helmi Selamo, SAMOK, 050 389 1000, etunimi.sukunimi@samok.fi

Murskaenemmistö tuoreesta eduskunnasta on opintotuen indeksiin sitomisen takana

Tiedote 19.4.2011 / Vapaa julkaistavaksi

Eduskuntavaalit on käyty ja opiskelijat ovat heti tuoreeltaan tehneet laskelmansa siitä, kuinka moni valituksi tulleista kannattaa opintotuen sitomista indeksiin.

Opiskelijat ovat riemuissaan siitä, että opintotuen indeksiin sitominen näyttää toteutuvan uuden hallituksen aloittaessa, sillä eduskuntaan valitusta 200 kansanedustajasta 159 eli liki 80 prosenttia on luvannut sitoa opintotuen indeksiin. Läpimenneistä vain kaksi vastustaa tavoitetta, loput eivät ole ilmoittaneet kantaansa.

”Tulos on järisyttävä! Minkä tahansa hallituspohjan reilu enemmistö on sitoutunut turvaamaan opiskelijoiden toimeentulon. On ilahduttavaa, että enemmistö kansanedustajista on ymmärtänyt, että opiskeluajat pysyvät parhaiten kurissa turvatulla toimeentulolla", puheenjohtaja Katri Korolainen-Virkajärvi Suomen ylioppilaskuntien liitosta suitsuttaa.

Nyt opiskelijat seuraavat suurella mielenkiinnolla sekä tulevan hallituspohjan että hallitusohjelman muodostamista. Opiskelijat aikovat yhdessä kattojärjestöjensä Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liiton – SAMOK ry:n ja Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) ry:n kanssa valvoa hallitusohjelmaneuvotteluja Säätytalolla kun ne toukokuussa alkavat.

”Odotamme, että poliitikot lunastavat lupauksensa. Kansa on puhunut: opintotuki on sidottava indeksiin 1.1.2012 alkaen! Tämä on ensimmäinen askel kansanedustajien vastuunkannossa työurien pidentämiseksi”, puheenjohtaja Helmi Selamo SAMOKista muistuttaa.

Katso kansanedustajien lupaukset opintotuen sitomisesta indeksiin: http://www.opintoraha.fi/?page_id=503

Lisätiedot
SYL:n puheenjohtaja Katri Korolainen-Virkajärvi, p. 044 906 5007,
katri.korolainen-virkajarvi(at)syl.fi

SAMOKin puheenjohtaja Helmi Selamo, p. 050 389 1000, helmi.selamo(at)samok.fi

TIEDOTE 8.4.2011 Suomen korkeakouluopiskelijoiden avoin kirje puoluejohtajille

Suomen korkeakouluopiskelijoiden avoin kirje puoluejohtajille opintotuen indeksiin sitomisen puolesta on julkaistu tänään perjantaina 8.4. Suomen Kuvalehdessä (http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/avoin-kirje-sk142011). Neljän suuren puolueen puheenjohtajasta ja pääministeriehdokkaasta kolme ei ole vastannut opiskelijoiden yhteydenottoihin. Opiskelijat kysyvät nyt Mari Kiviniemeltä (kesk.), Jyrki Kataiselta (kok.) ja Timo Soinilta (ps.): Oletteko valmiit sitomaan opintotuen indeksiin 1.1.2012?

Suurista puolueista vain SDP:n Jutta Urpilainen on ilmaissut kantansa: hän tukee opiskelijoiden tavoitetta. ”Pidän opiskelijoiden vaatimusta oikeutettuna. Heidän perusteltua huolta omasta toimeentulostaan on kuunneltava ja opintotuki tulee muiden etuuksien tavoin sitoa indeksiin”, Jutta Urpilainen kommentoi blogissaan 3. huhtikuuta.

Urpilaisen lisäksi myös muiden puolueiden puheenjohtajat, Anni Sinnemäki (vihr.), Paavo Arhinmäki (vas.), Stefan Wallin (r.) ja Päivi Räsänen (kd.), ovat opiskelijoiden tekemällä soittokierroksella lupautuneet sitomaan opintotuen indeksiin heti ensi vuoden alusta lähtien. Opintotuesta vastaava kulttuuri- ja liikuntaministeri StefanWallin on jo ehättänyt vaatimaan asiasta konkreettista kirjausta seuraavaan hallitusohjelmaan. Lisäksi Vihreän liiton puoluehallitus teki 1.4. päätöksen, jossa tuetaan opintotuen sitomista indeksiin opiskelijoiden asettaman aikataulun mukaan.

Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto – SAMOK ry ja Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry toteuttivat yhteistyössä ylioppilas- ja opiskelijakuntien laajan soittokierroksennykyisten eduskuntapuolueiden kansanedustajaehdokkaille. Soittokierroksella tavoitetuista 1415 ehdokkaasta 94 % on valmissitomaan opintotuen indeksiin 1.1.2012.

”On demokratian halveksuntaa jättää kertomatta kantansa. Äänestäjillä on oikeus tietää, millaisten tavoitteiden puolesta he vaaliuurnilla äänestävät. Me korkeakouluopiskelijat vaadimme, että Kiviniemi, Katainen ja Soini vastaavat nyt”, SAMOKin puheenjohtaja Helmi Selamo toteaa.

”Puoluejohtajien viivyttely vastauksissaan on ällistyttävää. Miltei kaikki ehdokkaat ovat sanoneet selvän mielipiteensä. Opintotuen sitominen indeksiin heti vaalikauden alussa on parasta ja oikeudenmukaisinta tukea opiskelijalle”, SYL:n puheenjohtaja Katri Korolainen-Virkajärvi sanoo.

Lisätiedot:
pj. Helmi Selamo (SAMOK), p. 050 389 1000, helmi.selamo(at)samok.fi
pj. Katri Korolainen-Virkajärvi (SYL), p. 044 906 5007,katri.korolainen-virkajarvi(at)syl.fi

SYL ja SAMOK: Ehdokkaista 94 prosenttia haluaa opintotuen indeksiin
heti ensi vuoden alusta

Tiedote 23.3.2011

Kaikkien vaalipiirien ja kaikkien nykyisten eduskuntapuolueiden
ehdokkaista 94 prosenttia haluaa sitoa opintotuen indeksiin heti
vuoden 2012 alusta lähtien. Luku perustuu Suomen
ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry:n ja Suomen
ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry:n yhteistyössä ylioppilas- ja
opiskelijakuntien kanssa tekemään laajaan soittokierrokseen, jossa
opiskelijat tavoittivat 84 prosenttia eduskuntapuolueiden ehdokkaista
eli 1415 henkilöä.

”Näillä lupauksilla voimme uskoa siihen, että opintotuki sidotaan
indeksiin heti ensi vuoden alusta. Tämä tulos ei jätä puolueille eikä
ehdokkaille varaa venkoiluun, opiskelijat on huomioitava seuraavassa
hallitusohjelmassa”, SYL:n puheenjohtaja Katri Korolainen-Virkajärvi
iloitsee.

Puolueittain tarkasteltuna opintotuen sitoisi indeksiin 1.1.2012 lähtien:

KD 96 %

KESK 89 %

KOK 83 %

PS 94 %

RKP 98 %

SDP 95 %

VAS 100 %

VIHR 99 %

Opiskelijoiden tavoitteena on indeksikorotuksen myötä varmistaa se,
ettei opintotuen ostovoima laske kustannusten nousun myötä.

”Ostovoiman säilyttäminen on tärkeää, kun puhutaan pienimmistä
vähimmäisetuuksista. Opiskelijan taloudessa jokaisella eurolla on
merkitystä”, SAMOKin puheenjohtaja Helmi Selamo vahvistaa.

Puolue- ja vaalipiirikohtaiset tarkemmat luvut on saatavissa
kampanjasivulta osoitteesta www.opintoraha.fi.

Lisätietoja:

SAMOKin puheenjohtaja Helmi Selamo, p. 050 389 1000

SAMOKin varapuheenjohtaja Joona Räsänen, p. 050 389 1005

SYL:n varapuheenjohtaja vpj. ja vaalivastaava Jarno Lappalainen, p. 044 906 5005

SYL:n puheenjohtaja Katri Korolainen-Virkajärvi, p. 044 906 5007

Kampanja Facebookissa: www.facebook.com/indeksiin

Opintotuki indeksiin! Indexbind studiestödet! 1.1.2012
www.opintoraha.fi / www.facebook.com/indeksiin

KANNANOTTO: KORKEAKOULUJEN HAKUMAINONTA FAKTATIETOON POHJAUTUVAKSI

Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry vaatii korkeakouluja markkinoimaan koulutustarjontaansa tosiasioilla, ei mielikuvilla. Korkeakoulujen tulisi julkistaa kunkin hakukohteen opetussuunnitelmat, aikaisempien vuosien hakijamäärät, opintojen läpäisyaste ja työllistymismahdollisuudet. "Kaikkien korkeakoulujen sivuilla ei ole edes hakukohteiden opetussuunnitelmia, jotta hakijat voisivat helposti tehdä vertailua kohteiden välillä", SAMOKin puheenjohtaja Helmi Selamo toteaa.

Epärealistinen kuva opinnoista ja puutteet opiskelukyvyssä hidastavat ammattikorkeakouluopintoja

Ammattikorkeakouluopiskelijat etenevät opinnoissaan pääsääntöisesti hyvin. Opintoja kuitenkin hidastavat työssäkäynti ja hakuvaiheessa saatu epärealistinen kuva opinnoista. Lisäksi puutteet opiskelukyvyssä pitkittävät opintoja, selviää Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs:n tuoreesta tutkimuksesta.

Ammattikorkeakoulun mainostama kuva opinnoista voi olla koulutukseen hakeutuville opiskelijoille harhaanjohtava. Joka viides ammattikorkeakouluopiskelija kokee hakuvaiheessa saamansa mielikuvan olleen epärealistinen. Pettymykset liittyvät erityisesti opintojen sisältöön sekä opetukseen ja ohjaukseen.

- "Hakuvaiheessa esiteltyjä opintoja ei esimerkiksi ole ollut tarjolla tai opinnoissa on ollut vähemmän valinnanmahdollisuuksia kuin hakuvaiheessa oli annettu ymmärtää. Epärealistinen kuva opinnoista heikentää opiskelumotivaatiota ja hidastaa opintoja", toteaa Otuksen tutkija Elina Lavikainen.

Opintojen etenemiseen vaikuttaa myös opiskelukyky. Opiskelutaidoista ja omista voimavaroista sekä opiskeluolosuhteisiin ja opetukseen liittyvistä tekijöistä koostuvaa opiskelukykyä ammattikorkeakouluopiskelijat arvioivat vaihtelevasti. Omia voimavarojaan ja opiskeluympäristön tarjoamaa sosiaalista tukea opiskelijat pitävät hyvinä. Myös opetukseen vastaajat ovat suhteellisen tyytyväisiä, mutta pitävät opintojen ohjausta riittämättömänä. Kehitettävää opiskelijat näkevät myös opiskelutaidoissa.

- "Opiskelukykynsä vahvaksi kokevat etenevät opinnoissaan nopeammin kuin opiskelukykyään heikkona pitävät, ja ovat myös tyytyväisempiä opintojensa etenemiseen", sanoo Elina Lavikainen.

Ammattikorkeakouluopiskelijat ovat halukkaita kehittämään opiskeluolosuhteitaan, sillä peräti 80 prosenttia vastaajista on pyrkinyt vaikuttamaan oppilaitoksensa toimintaan. Kuitenkin vain 14 prosenttia kokee voineensa aidosti vaikuttaa ammattikorkeakouluunsa. Opiskelijakuntien jäsenet kokevat vaikutusmahdollisuutensa paremmiksi kuin ne, joilla jäsenyyttä ei ole.

- "Opiskelijakunta on tärkeä vaikuttamisen kanava opiskelijoille. Vaikutusmahdollisuuksia voitaisiinkin parantaa esimerkiksi tiivistämällä opiskelijakuntien ja ammattikorkeakoulujen välistä yhteistyötä", pohtii Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry:n asiantuntija Veli-Matti Taskila.

Tutkimusta varten koottiin 5700 vastaajan tilastollinen aineisto. Tutkimukseen osallistui nuorten koulutuksessa opiskelevien lisäksi aikuisopiskelijoita ja ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittavia opiskelijoita.

Lisätietoja: tutkija Elina Lavikainen, 045 343 0031, etunimi.sukunimi@otus.fi
Tutkimuksen julkaisutilaisuus 15.12. klo 10-12 osoitteessa Lapinrinne 2, 00180 Helsinki. Tervetuloa!

OLL

Opiskelijoiden Liikuntaliitto edustaa jäsenjärjestöjensä kautta 180 000:ta korkeakouluopiskelijaa. OLL:n suurimmat jäsenet ovat Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry ja Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL ry. Lisäksi OLL:n jäseniä ovat muun muassa yhteistoimintajäsenet Helsingin ja Turun yliopistojen yliopistoliikunnat sekä Oulun korkeakoululiikunta.

OLL VAATII VIRANOMAISILTA LIIKUNNAN JA TERVEYDENHOIDON YHTEISTYÖTÄ

Opiskelijoiden Liikuntaliiton (OLL) liittokokous vaatii viranomaisilta tarmokkaampia toimenpiteitä yhteistyön lisäämiseksi liikunnan ja terveydenhoidon välillä. Sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula painotti 25.11. Hämeenlinnassa, että Suomen on vähennettävä sairaus- ja työkyvyttömyysetuuksille siirtymistä.

OLL:n liittokokouksen mielestä terveydenhoidon toimintamalleja on uudistettava siten, että ohjaus terveys- ja liikuntapalvelujen välillä on automaatio. Terveydenhoitoalan ammattilaiset on koulutettava tunnistamaan varhaisessa vaiheessa asiakkaiden liikunnan tarpeet ja ohjaamaan heidät liikuntapalvelujen pariin.

Valtioneuvoston periaatepäätökset terveyttä edistävän liikunnan ja ravinnon kehittämislinjoista ja liikunnan edistämisen linjoista painottavat poikkihallinnollista yhteistyötä, mutta nykyiset toimenpiteet yhteistyön lisäämiseksi eivät ole riittäviä.

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiöllä (YTHS) on vuonna 2011 mahdollisuus näyttää tietä koko suomalaiselle terveydenhoitojärjestelmälle. OLL:n liittokokous vaatii, että YTHS:n liikunnan teemavuonna 2011 edetään määrätietoisesti kohti korkeakoululiikunnan ja opiskeluterveydenhuollon yhteistä liikunta- ja terveysneuvonnan palveluketjua.

Liittokokous on ministeri Rehulan kanssa samaa mieltä siitä, että kaikki kyvyt tarvitaan työelämään. OLL:n mielestä sairauksien hoidosta on siirryttävä aidosti kohti ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa. Sairauksien ennaltaehkäisy varhaisen puuttumisen keinoin on paitsi inhimillinen, myös kansantaloudellisesti kestävä ratkaisu. Liittokokous tivaa, kuinka työuria voidaan pidentää, kun jo tällä hetkellä 20 000 alle 35-vuotiasta on työkyvyttömyyseläkkeellä.

Arvioidaan, että työkyvyttömyyden yhteiskunnalle aiheuttamat kokonaiskustannukset ovat 21 miljardia euroa vuodessa. Investoinnit kokonaisvaltaista terveyttä edistäviin toimenpiteisiin, kuten liikuntaan, ovat vähäiset verrattuna tilastoissa siintävän katastrofin kustannuksiin.

MUUT

Kannanotto 25.3.2011
(Uttalande finns på svenska nedan. The statement is in English underneath.)

JULKAISUVAPAA HETI

Yli 30 suomalaista nais-, opiskelija- ja työntekijäjärjestöä sekä
tasa-arvoasiain neuvottelukunta vaatii vanhempainvapaajärjestelmän
uusimista 6+6+6-mallin mukaisesti ja vanhempainvapaista johtuvien
kustannusten jakamista.

Vanhempainvapaiden jakautuminen tasaisemmin molemmille vanhemmille
sekä vanhemmuuden kustannusten jakaminen työnantajien kesken
pidentäisi työuria, nopeuttaisi opintoja, helpottaisi perheen
perustamista opiskeluaikana sekä lisäisi perheiden ja yhteiskunnan
hyvinvointia ja tasa-arvoa. Me järjestöjen sekä tasa-arvoasiain
neuvottelukunnan edustajat vaadimme, että tuleva hallitus toteuttaa
6+6+6-mallin mukaisen uudistuksen kokonaisuudessaan. Kosmeettiset
vanhempainvapaajärjestelmän korjaukset eivät enää riitä.

Sosiaali- ja terveysministeriön perhevapaajärjestelmän uusimista
pohtinut työryhmä luovutti muistionsa ministeri Rehulalle maaliskuun
alussa. Työryhmä ei päässyt yksimielisyyteen ehdotettavasta
perhevapaamallista, vaan päätyi esittelemään raportista kolme
vaihtoehtoista mallia. Järjestöt toteavat, että 6+6+6-malli on ainoa
esitetyistä malleista, joka tukee vanhemmuuden tasa-arvoista
jakautumista ja nykyistä enemmän kannustaisi isiä jäämään kotiin
lastensa kanssa. 6+6+6-mallissa vanhempainvapaa jaetaan kolmeen kuuden
kuukauden osuuteen, joista yksi on korvamerkitty kummallekin
vanhemmalle ja kolmannen vanhemmat saavat jakaa haluamallaan tavalla.

Järjestöt vaativat myös perhevapaista aiheutuvien kustannusten
tasaamista. Välittömien kustannusten lisäksi myös välilliset
kustannukset, kuten sijaisten rekrytointi ja perehdytys, tulee jakaa
tasan työnantajien kesken.

Yhä useampi lapsi hoidetaan kotona 1,5-vuotiaaksi asti. Edelleen
pääosin äiti jää hoitovapaalle lapsen kanssa, jolloin isäkuukausi
katkaisee äidin hoitojakson. Isäkuukauden ajan myös äiti on yleensä
kotona, jolloin isät eivät ole yksin vastuussa lapsen hoitamisesta.
Isälle korvamerkitty kuusi kuukautta parantaisi merkittävästi isien
oikeutta lapsen ensisijaiseen hoitajuuteen ja helpottaisi äitien
aikaisempaa paluuta työelämään. Malli olisi vanhempien lisäksi myös
lapsen etu, koska vanhempainvapaa päättyisi lapsen kehityksen kannalta
nykyistä parempaan aikaan.

Väestöliiton perhebarometrin (2010) mukaan yli puolet suomalaisista
kannattaa 6+6+6-mallia. Tasa-arvobarometrin (STM, 2008) mukaan 90 %
suomalaisista on sitä mieltä, että miesten pitäisi osallistua enemmän
lastensa hoitoon. Sitoutumalla 6+6+6-malliin seuraava hallitus
seuraisi kansan enemmistön ajatuksia.

Me allekirjoittaneet järjestöt sekä tasa-arvoasiain neuvottelukunta
vaadimme, että tuleva hallitus kirjaa hallitusohjelmaansa
vanhempainvapaajärjestelmän uusimisen 6+6+6-mallin mukaisesti.

Allekirjoittajat:

Akava
Puheenjohtaja Matti Viljanen

Akavan opiskelijavaltuuskunta AOVA, Puheenjohtaja Ted Apter

Ammattiliitto Pro ry, Puheenjohtaja Antti Rinne

Cotes ry, Varapuheenjohtaja Sirpa Uimonen

Finlands Svenska Skolungdomsförbund FSS rf, Puheenjohtaja Alina Böling

Kokoomuksen Naisten Liitto ry, Puheenjohtaja Henna Virkkunen

Liberaalit opiskelijat LSK, Puheenjohtaja Mats Biström

Naisjärjestöt yhteistyössä NYTKIS ry, Puheenjohtaja Henna Virkkunen

Naisteologit ry - Kvinnliga teologer rf, Puheenjohtaja Soili Juntumaa

Naistoimittajat, Puheenjohtaja Eeva Koskinen

NNKY-liitto, Puheenjohtaja Pia Öhman

Perussuomalaiset Naiset ry, Puheenjohtaja Marja-Leena Leppänen

Perussuomalaiset Nuoret ry, Puheenjohtaja Simon Elo

Sosialidemokraattiset Naiset, Puheenjohtaja Maria Guzenina-Richardson

Sosialidemokraattiset Opiskelijat SONK ry, Puheenjohtaja Sarita Niemi

STTK-Opiskelijat ry, puheenjohtaja Ilona Vihlman

Suomalainen Naisliitto, Puheenjohtaja Maija Kauppinen

Suomen Akateemisten Naisten Liitto, Puheenjohtaja Ritva Tammivaara

Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry, Puheenjohtaja Susanna
Haapalainen

Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto – SAMOK ry,
Puheenjohtaja Helmi Selamo

Suomen Ekonomiliitto SEFE ry, Varapuheenjohtaja Maria Bäck

Suomen Keskustanaiset, Puheenjohtaja Anneli Jäätteenmäki

Suomen Kätilöliitto - Finlands Barnmorskeförbund ry, Puheenjohtaja
Terhi Virtanen

Suomen Liike- ja Virkanaisten Liitto, Puheenjohtaja Leena Roivas

Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry, Puheenjohtaja Hanna-Mari Manninen

Suomen Opiskelija-Allianssi Osku ry, Puheenjohtaja Riina Kutvonen

Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL ry, Puheenjohtaja Katri
Korolainen-Virkajärvi

Svenska Kvinnoförbundet rf, Puheenjohtaja Carola Sundqvist

Tasa-arvoasiain neuvottelukunta TANE, Puheenjohtaja Heidi Hautala

Tekstiiliopettajaliitto TOL ry, Puheenjohtaja Jaana Inki

Vasemmistonaiset, Puheenjohtaja Saila Ruuth

Vasemmisto-opiskelijat, Puheenjohtaja Katri Immonen

Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ViNO, Puheenjohtajat Paloma
Hannonen ja Inka Venetvaara

Vihreät naiset, Puheenjohtaja Heli Järvinen

Lisätiedot:
Tanja Auvinen, NYTKIS ry, 050 469 6242
Sini Terävä, SYL ry, 041 515 2227